Moro! Täällä kirjoittelee Katri. Aloitin tijolla 2016 ja valmistuin viime vuonna, ja nykyisin työskentelen Data Engineerinä Solitalla. Tässä blogissa pohdin omia kokemuksiani datan parissa työskentelystä ja sen kytkeytymisestä tietojohtamisen opintoihin.
Data-akatemian kautta Solitalle
Tulin Solitalle hieman ennen valmistumistani viime syksynä data-akatemian kautta. Ai että minkä? Risto kirjoitti Solitan akatemioista aiemmin oikein hyvän blogin, se kannattaa käydä lukemassa: Solitan Data-akatemia väylänä ATK-hommiin. Tiivistettynä kuitenkin: data-akatemia on Solitan järjestämä palkallinen perehdytysjakso, jonka aikana käydään läpi Data Engineerin työssä tarpeellisia teknologioita ja toimintatapoja, sekä tutustutetaan uudet työntekijät Solitaan ja siinä samalla toisiinsa. Itselleni moni akatemiassa käsitelty teema oli jo tuttua tavaraa tijo-opinnoista, mutta akatemian aikana oli hienoa huomata, miten eri palapelin palaset alkoivat loksahdella paikoilleen, ja kokonaiskuva siitä, miten eri teknologiat ja toimintatavat liittyvät datatyöhön käytännössä, alkoi hahmottua.
Data Engineerin työtä
Akatemian jälkeen aloitin työt asiakasprojektissa, jossa Solita kehittää ja ylläpitää tietovarastoa, jonka päälle rakennetaan analytiikkaa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että dataa ladataan eri lähdejärjestelmistä yhteen paikkaan, ja sitä mallinnetaan sellaiseen muotoon, että sitä voidaan analysoida raportointityökaluilla. Lisäksi koko prosessi tietysti automatisoidaan, eli kun tiedetään millaista dataa mistäkin järjestelmästä saadaan ja miten sitä pitäisi mallintaa, voidaan homma automatisoida niin, että dataa virtaa lähdejärjestelmistä säännöllisesti tietovarastoon oikeassa muodossa. Näin raportointi on aina ajantasaista, eikä ylimääräistä manuaalista säätöä tarvita.
Kuulostaa ehkä melko tekniseltä, mutta todellisuudessa tietovarastointi vaatii myös taitoa ymmärtää liiketoimintaa, ja sitä kautta dataa. Jotta tietoa voidaan varastoida oikein, on tärkeää ymmärtää, mitä data oikeastaan pitää sisällään, sekä mitä sen analysoinnilla halutaan saavuttaa. Halutaanko esimerkiksi kaupan myyntitietojen perusteella profiloida asiakkaita, vai analysoida eri tuotekategorioiden myyntiä? Mitä jos myyntitietoja saadaan kahdesta eri kaupasta, joissa on käytössä eri järjestelmät ja tuotekategoriat? Halutaanko banaaneita tarkastella hedelminä vai keltaisina tuotteina? Kasvitieteellisesti banaani on sitä paitsi marja. Hieman kaukaa haettu esimerkki, mutta ehkä ymmärrätte pointin. Eli vaikka datatyössä on tekninenkin puoli, data ei koskaan ole irrallaan reaalimaailman tapahtumista, ja näiden kahden maailman välisten suhteiden ymmärtäminen on todella tärkeää!
Tijo-opintojen eväitä elämään: ongelmanratkaisu- ja esiintymistaidot, sekä myönteinen asenne oppimiseen
Näin hiljattain valmistuneena on tullut pohdittua, mitä tietojohtamisen opinnoista oikeastaan jäi käteen. Jälkikäteen olen havainnut, että tijo-kurssien lukuisat harkkatyöt miltei huomaamatta opettivat jäsentelemään omia ajatuksia, sekä esittämään niitä ääneen. Tämä on yllättävän tärkeä taito: ongelmien ratkaiseminen ylipäänsä vaatii usein sitä, että osaa selittää ongelman ja tavoitetilan auki, jonka jälkeen ratkaisusta on mahdollista keskustella muiden kanssa. Lisäksi kehitetyt ratkaisut on myös osattava pukea sanoiksi niin, että tiimikaverit ja asiakaskin ymmärtää, mitä ne pitävät sisällään.
Teknologioiden osalta työssäni käytän esimerkiksi pilviteknologioita, SQL:ää, ja Power BI:tä, joista kaikkiin tuli jo opiskellessa tutustuttua hieman. Perusymmärrys ohjelmoinnista ja tietokannoista on IT-alalla toki hyödyllistä, mutta mielestäni tietyn teknologian täydellistä haltsaamista paljon tärkeämpää on kyky ja mielenkiinto kehittää omaa osaamista ja omaksua uusia asioita. Teknologiat kehittyvät, tarpeet muuttuvat ja trendit vaihtuvat, eikä koskaan voi olla ”valmis” osaaja. Pikemminkin tietojohtajana saa olla ikuinen opiskelija.
Ainakin itselleni opinnoista käteen jäi tietynlainen ”can do” -mentaliteetti. Vaikka välillä joutui hakkaamaan päätä seinään kun koodi ei kääntynyt, fysiikan tehtävistä ei millään saanut oikeaa ratkaisua, tai kurssin case-harkkaa aloittaessa ei oikein edes ymmärtänyt mitä pitäisi ymmärtää, ongelmat kuitenkin tuppasivat lopulta ratkeamaan, kunhan niihin vain paneutui tarpeeksi. Haluaisinkin kannustaa kaikkia fellow-tietojohtajia tarttumaan rohkeasti uusiin haasteisiin ja luottamaan omaan kykyyn löytää ratkaisut ongelmiin!
Opiskelu jatkuu Solitalla
Töissä pääsen päivittäin ratkomaan ongelmia ja perehtymään uusiin asioihin, ja asioiden googlaamisen voisin listata yhdeksi työtehtäväkseni. On ollut hienoa huomata, miten Solitalla firmankin puolesta työntekijöitä kannustetaan kehittämään osaamistaan. Itse olen esimerkiksi viime aikoina käyttänyt osan työajastani Azuren datatyökaluihin perehtymiseen, sekä osallistunut Databricks -koulutuksiin. Kollegat ympärillä ovat rentoa ja samalla hurjan pätevää porukkaa, jotka myöskin haluavat kehittyä työssään, ja innostus on tarttuvaa!
Tiivistyksenä vielä kolme pointtia, jotka halusin tässä kirjoituksessa jakaa. Ensinnäkin se, että taito oppia on tietojohtajalle aivan supertärkeä taito. Toisekseen se, että kaiken voi oppia, jos haluaa. Ja kolmanneksi, jos datajutut ja oppiminen kiinnostaa, hakekaa Solitalle töihin, täällä pääsee tekemään molempia! 😊
Avoimet työpaikat näkee täältä: https://www.solita.fi/avoimet-tyopaikat/
Jos akatemiat väylänä Solitalle kiinnostaa, pitäkää korvat höröllä; syksyn akatemioiden haut aukeavat kesän aikana!
Kivaa kesää kaikille!
Terkuin,
Katri Tuunanen
